Tasan ei käy töiden paikat

Toisin kuin muut viime aikoina töitä vaihtaneet, minä olen saanut ensimmäisen viikon aikana koneen, puhelimen, istumapaikan, sähköpostin ja pyöräkellarin avaimen. Sekä jopa ihan oikeaa laskutustekemistä jonka puitteissa on tilaisuus tehdä tuttavuutta työtovereihin ja asiakkaisiin. En minä kyllä niistä muista toistaiseksi kuin ehkä tusinan verran nimeltä. Mutta tänään on firman juhlat.

Paku varpaille

Jotkut halpisautovuokraamot ottavat tietoisen riskin asettaessaan brändinsä ajoneuvon kylkeen isoin kirjaimin ja toisaalta päästämällä rattiin kenet tahansa. Kuten tänä aamuna Hämeentiellä. Firman tsuppareidenkaan ei tarvitse kantaa huolta huonosta näkyvyydestä kun sikailut voidaan pistää satunnaisten asiakkaiden piikkiin.

Kostopolitiikkaa

Maailmassa on vika, mutta onneksi siihen on ratkaisu.

"Kaupungin pitäisi pakkolunastaa, mieluiten rangaistuksenomaiseen alihintaan..."

Kartake

Minulle uusi ja hauska tuttavuus: Outoja karttoja.

asdfgh

Liian myöhäistä havaita, että N73:n näppis on sittenkin hieman liian miniatyyrikokoa nakkisormilleni. Tekstiviestieni vastaanottajat varautukoot pianovihreisiin.

Sunderlandilainen

Jaa-a, kylläpä tulisi eettisiä ongelmia jos pitäisi japanialaisesta autosta blogata (via). Vaikka brittisporttihan tuokin taitaa nykyään olla. Kelpaisi siis jos väri olisi British Racing Green ja alla pinnavanteet.

Tuo ajatus vaikuttaa muuten aika osuvalta nimenomaan tuotteisiin, joita kohtaan voisi kuvitella kuluttajilla olevan jonkinlaisia ennakkoluuloja. Bloggaaja murtaa jäätä samalla kun merkki jää mieleen.

Smartilla taisi olla aikanaan lanseerauskampanjan yhteydessä pyrkimyksenä saada mahdollisimman moni suomalainen edes istahtamaan autoonsa, jolloin oli edetty jo iso askel ja oudosta kokemuksesta kiiri sana eteenpäin essonbaarin pöydässä.

Canon E18

Jaahah, nyt kameran legendaarinen ominaisuus osui viimein omalle kohdalle.

Kotikorjausohjeen kolme ensimmäistä kohtaa tuntui auttavan (tosin paineilma oli keuhkoperäistä). Pitänee alkaa kuitenkin jo tutkia vaihtoehtoja.

Muurahaisleiri muuttaa metsän siimekseen

Liiterin lattian alta muutti useiden kottikärryllisten verran muurahaisia exodukseen. Lehtimetsään, ei havumetsään. Sillä, kuten Andy aikanaan sanoi, havumetsässä on havuja. Ja havut on nopeita.

Puhetta elimistä

Kas, olen one-person creativity machine.

Tuo alla köllöttävän karvakasan kuva on kieltämättä havainnollinen esimerkki siitä miten "dokumentoin ja jaan elämääni teknologian avulla". Vaikken niin nuori olekaan.

Blogilista

Kuulemma uudistus on aiheuttanut mielipahaa. Eipä ole minua haitannut, luovuin jo jokin aika sitten moisen listan käytöstä.

Blogien lukeminen syötteinä on ainakin minusta paljon kätevämpää kuin epämääräisten listasijoitusten seuraaminen. Uusia tuttavuuksiakin löytyy säännöllisesti jonkun muun blogin suositusten ja kommenttien kautta. Ja ulkomaisia blogeja on helppo seurata samalla lukijalla.

Kaks laiskaa auringossa

Aulnaylainen jäi kesäseisontaan mökille joten kävelin kirkonkylään joukkoliikennepalveluiden luo. Odottelin bussia venelaiturilla ilta-auringossa. Viereisessä venesatamassa pariskunta käynnisteli perämoottoria ja sen viimein onnistuttua kaartoi sinisen savun säestämänä niemen taakse. Laiturilla oli jo paikallisväestöä kun astuin sille, yritin olla häiritsemättä. Paikallinen tuppautui kuitenkin lähelle laiskasti venytellen ja asetti vatsansa rapsuteltavaksi.

Lentokone, veturi, valtamerilaiva

Finnair retroaa. Tyylikkään maalauksen lisäksi huomiota kiinnitetään myös lentoemäntien univormuihin, joka on tärkeä asia.

Ehkä VR maalaa seuraavaksi pendolinot kiitojunan värisiksi ja myös Tallink voisi ottaa käyttöön hillitymmät kulöörit.

Itse palvelusta

Kasan mainitsemia alkoholiliikkeen asiakaspalvelumuutoksia vastaavia suomalaiseen elämänmenoon radikaalisti vaikuttaneita kehityslinjoja oli R-kioskien vaihtuminen sisäkioskeiksi. Olin todella hämmästynyt löytäessäni luukkukioskin jokin aika sitten Maunulan ostarilta.

Kustannuspaikkamuutoksia

Taas on edessä uusien koordinaattien syöttäminen reittihakuun. Tällä kertaa omasta aloitteesta. Hyvä niin.

Siirtyilevien rajojen mailla

Yksi ja toinen bloggaaja matkustelee siellä päin mihin olen aikonut itse syksyllä mennä.

Jos on siiderin tilaaminen karhukaupungissa vaikeaa, ei Berliner Weisseakaan ole helppoa saada ilman makusiirappia.

(tämän postauksen otsikko kuulostaa ihan Laureline & Valerian -albumilta...)

Statuksen symboolit

Schizossa olleesta henkseliaikojen kännykämainoksesta tuli mieleen kaupunkitarina, jonka kärki oli ymmärrettävissä noin vuoden ajan keskellä syvää lamaa. Ennen sitä tarpeeksi moni ei tiennyt mikä on kännykkä. Sen jälkeen kaikilla oli sellainen.

Joukko ihmisiä jonotti marketin kassalla. Yksi puhui kovaan ääneen kännykkään jota piti näyttävästi korvalla varmistaen että kaikki näkevät. Yhtäkkiä maksuvuorossa ollut vanha mies kouraisi sydänalastaan ja vaipui elottomana lattialle. Muut alkoivat antaa ensiapua ja yksi käski kännykkämiehen soittaa puhelimellaan ambulanssi. - En voi, tunnusti mies nolona. - Kännykkäni ei ole oikea.

Huopakallo

Perinteisiä tätimateriaaleja uudessa yhteydessä (via).

Marginaalihyödystä on paha nyhjästä

Arkiekonomistin silmin ajateltuna oli tilanne parempi silloin kun työpaikan limsa-automaatissa pullosta piti maksaa euro, mutta automaatti oli yleensä täynnä. Nyt pullo ei maksa mitään, mutta kone on aina tyhjä.

Keski-ikäisen mökkiläisen havaintoja luonnon heräämisestä

Kaksi kurkea, kivitasku, sepelkyyhky, etana, kolme jänistä, harakka, käki kaukana, orava, fasaani, liikaa muurahaisia.