Kaksipyöräisen kutsu

CCC tarjoaa vuokralle Segwayta (via Kari Haakana). Pitäisiköhän kokeilla...? Ellei tästä sitten ole tulossa uusi sauvahiihtoon verattava villitys, jolla tietämättömät tukkivat kulkuväyliä. Ainakin mainoskuvassa on sekä segway-artisti että rullaluistelija pyörätiellä Merisataman rannassa...

Surffaajan kuolema

Dale Velzy on kuollut 77 vuoden iässä. Toinen legenda, Da Cat, meni kolme vuotta sitten.

Valkoisen vaatteen viehätys

Minulle kyllä tuli Wolfe ensimmäiseksi mieleen, vaikka jutussa olikin toisin (via Killinki). Itse koen sen vastakkaisen "värin" omemmaksi, niin pseudotyylikäs ja näennäisuhkaava kuin se onkin.

Autobahna

Koeajoin viikonloppuna yhden guubelin. Paukahtelevaa menoa sytytysvaikeuksista johtuen. Myyjä kertoili jälkeenpäin saaneensa ne korjattua (saksalaisvalmisteisen auton vika olikin puolassa...), mutta siitä huolimatta peli ei oikein innostanut. Liikaa työtä tiedossa, hinta oli tosin sinänsä edullinen. Ahdas kabiini yhdistettynä pärinään ja paukkeeseen loi tietynlaisen rodimeinigin, vaikkei suorituskyky päätä huimannut.

Tien risteyksessä

Marjutin käskystä asioin Levyvirastossa. Tilausvahvistuksen esittämän tuotteen perusteella näyttäisi siltä, että kauppaa on tehty tienristeyksessä. Mutta jos ostan sielun enkä myy, mitä sen seurauksena sitten tapahtuukaan blues-kitaransoittotaidoilleni..? Halvalla kuitenkin lähti, jos kilohintaa ajattelee. Täyslihatuote vielä.

Record Office
------------------------------------------------------
Tilausnumero:
Laskun yksityiskohdat:
Tilauspäivä: 27.05.2005

Tuotteet
------------------------------------------------------
1 x Sielu () = 10.00EUR
------------------------------------------------------
Välisumma: 10.00EUR
Tavallinen postitus (Kohdemaa FI : 1 levy(ä)): 1.50EUR
Loppusumma: 11.50EUR

Sulle-mulle-sulle...

Vanhat veljelliset suhteet poliitikkoihin ja virkamiehiin sekä vuosien varrella valutetut voitelut eivät enää taidakaan toimia, kun nyt noin paheksutaan.

Mätäkuu nyt jo?

Ruokolahden leijona, Liekki-sonni ja lukemattomat vaatekaapin taakse piiloutuneet lemmikkimatelijat ovat saaneet loikkivan kaverin. Tilannetta seurattaneen iltapäivälehdissä päivittäin kuukauden ajan, mikäli tärkeämmät aiheet (kuten Matti ja Mervi tai kyläkauppias ja salarakkaat jne.) eivät mene edelle.

Avoimet

Joskus taannoinmuinoin kesän alkupuolelle kuului turnauksen seuraaminen mustavalkoisesta matkaluxorista.

Eilen osuin sattumalta telkkarin ääreen avointen aikana. Melkoista ähkimistä, mutta taidan katsella jatkossa lisääkin Marian suorituksia.

Deekut plösöt nörtteilee

IT-ala ei elä terveesti.

Keksin aamulla, miksi pyöräily pitää laihana: kireä kypäränremmi vaikuttaa hypotalamukseen, jolloin ei tule syötyä niin paljon!

Lisää telkkariautoja

Retrocrush on alkanut julkaista listaa sadasta hienoimmasta popkulttuuriajoneuvosta. Seuraamme alaslaskentaa jännityksellä.

Hyvin pyyhkii

Kotitaloudet varautuvat pahimpaan. Työsulku vaikuttaa myös sulkijalihakseen...

Lausumattomia lauseitani

Näitä ei edsel päästä ilmoille ikinä (via Kookos):

• "Ei kiitos, yksi munkkipossu riittää tällä kertaa."
  
• "Auto on minulle ihan vain työväline."
• "Kuinka paljon siinä on kaloreita?"
• "Anna tulla vaan, kyllä mies löylyä kestää."
• "Onksul stidei tai stendarii...?"
• "Nomutta kyllätoki tälläkertaa, kun kaikki muutkin."
  

Papatusta

Kauppatorilla näytti olevan pappamopojen kokoontumisajo. Tai jotain savolaisuudesta kumpuavaa elämysviihdettä kuitenkin.

Hiljalleen katoavan teknis-nostalgisen luonnonvaran kurssi näyttäisi kääntyvän nousuun viisitoista vuotta sen arkipäiväisyyden huomaamattomien hetkien viime pihausten jälkeen. Yhdeksänkymmenluvun alussa niitä lojui hylättyinä liitereissä ja suuleissa. Nyt saatetaan Mobilistin myyntipalstalla pyytää vanhasta Tunturista jo 1700 euroa. Toisaalta, saahan sitä aina pyytää...

Seinilläkin korvat on

Ylitsekuultuja dialogeja (via). Saattaisin vaikka käytää joitakin näistä suuren historiallishumoristisen jännitysromaanini materiaalina, ellei joku sitten ehdi ensin.

Ison omenan maku

Työpaikan automaatista on cokis lopussa, ja ainoa sokeria sisältävä juoma oli Fanta Green Apple. Jostain syystä tuo merkki saa minut muistelemaan outoja assosiaatioita, ja toden totta, kyllä niitä on herännyt muillakin.

Kasvojen luusto

Edustavia esimerkkejä aiheesta (via Kasa).

Lumi sulaa ja ruoka sulaa

Blogeihin on alkanut ilmestyä arvioita ja kritiikkiä ruokaloista. Oma viikonlopun viisisenttiseni tässä.

ABC Pitkälahti oli liukuhihnahalli, jossa palveluideaan keskeisesti kuuluvaa jonotusvaihetta ei kuitenkaan oltu vaivauduttu miettimään lainkaan. Kassat poimivat "jonosta" sattumanvaraisesti asiakkaita täysin mielivaltaisessa järjestyksessä. Ja wieninleikkeestä oli jostain syystä päätetty jättää anjovis ja kapris kokonaan pois. Matkalla kelpaa huonompikin ruoka?

Angelan laatu on pysynyt samana 1990-luvun lopun aktiivisista lounastusvuosistani. Riisikebapin look and feel oli entisellään, kastike mehevää. Sisään astuessani olin huolissani paikan hiljaisuudesta, mutta selitys oli tietenkin ajankohdassa. Edes savolaiset eivät änkeä lounaalle ennen yhtätoista lauantaina, silloin vasta jutustellaan torinlaidalla.

Tuttu TV:stä

Leffa-autoja huutokaupassa. Mukana mm. Christine, General Lee, KITT, Black Beauty jne.

Sadan kilon ampiainen

Huh! Perjantain intensiivisen keikkakokemuksen jälkeen olen istunut 2050 km pakettiautossa (ei kuitenkaan kelvanne rautapersemeriitiksi) ja raahannut italialaisvalmisteista kulkuvälinettä parisataa metriä lumikinosten ja mustikkamättäiden läpi. Milanolainen insinööri ei välttämättä tarkoittanut hengentuotettaan työnnettäväksi koillismaalaisella suolla.

Tarkoitus oli kuljettaa leppoisasti tuo ja muuta roinaa koillisen mökiltä lounaan mökille, mutta eihän eteläläistynyt tajua lumen määrän ja sulamisajan eroja eri puolilla Suomea. Kahlaamiseksi siis meni. Naapuri oli lisäksi tajunnut käyttää paikallisia lumilinkopalveluja - josta seurauksena oli tiivis kinos juuri meidän porttimme edessä...

No, luontokokemuksena tuli kuitenkin nähtyä kurkia, poroja ja ihan oikea kansallinen ei-kyhmyinen joutsen. Sekä oudon tyhjä Kiantajärvi - keväällähän vesistöjen pitäisi tulvia...?

Lou

Kasa kävi jo, minun vuoroni tänään.

Kumipallona luokses pompin ain

Pallovertaus muistuttaa omaa teoriaani palapelilaatikko-organisaatioista ja muovailuvahaorganisaatioista. Ensimmäisessä pitää saada lootaan sisälle määrämuotoisia paloja ja vielä oikein päin. Jälkimmäisessä pieni pallo liittyy isomman kylkeen ja muutaman pyörähdyksen jälkeen on jo melko erottamaton osa kokonaisuutta. Lienee selvää, että jälkimmäinen organisaatio pystyy paremmin kulkemaan uusiin paikkoihin ja myös vaihtamaan suuntaansa. Eikä niitä määrämuotoisia palojakaan ole nykymaailmassa niin helppoa löytää...

(Jotenkin muuten liitän otsikon laulelman aina squash-peliin joka taisi olla muotia samoihin aikoihin. Onkohan tämä vain minun päässäni vai oliko yhteys myös Mannenin mielessä?)

Anarkistien tavoite saavutettu?

Valtion toiminta on lakannut (via Sedis).

Brändättyä pysäköintiä

Lisää tapauksia pysäköintipaikkojen käyttämisestä politiikan välineenä. Ameriikkalaiset osaavat. Eiköhän tämän voisi ulottaa vaikkapa vaatetukseen (eikun tavallaan jo onkin ulotettu - [urbaanihuhun?] mukaan cokiksen sponssaamissa kouluissa ei saa hengailla pepsi-paita päällä...). Tuossaan toteutuu tavallaan myös se vanha allegoria tietokoneista, käyttöjärjestelmistä ja autoista, joilla ei saa ajaa kuin tietyillä teillä.

Luokitellut eläimet

Kookos muistuttaa mieliin mainion kiinalaisen eläinkategorisoinnin:

a. keisarille kuuluvat
b. balsamoidut
c. kesytetyt
d. siat
e. merenneidot
f. tarunomaiset
g. juoksukoirat
h. tässä luokitellut
i. ne jotka riehuvat kuin hullut
j. lukemattomat
k. hyvin hienolla kamelinkarvasiveltimellä piirretyt
l. ja niin edelleen
m. juuri nahkansa luoneet
n. etäältä kärpästä muistuttava

Itse olen myös juuri nyt parissakin eri projektissa tekemisissä vastaavien (tai ainakin vähän sinnepäin olevien) luokittelujen kanssa. Hienoja teoreettisesti kovinkin kattavia listoja saa kyllä työpöydällä aikaan, mutta vastaavatko ne todellisuutta ja käyttäjän ajattelutapaa? Hahmottaako yksittäinen ihminen maailman rationaalisesti vai ajatteleeko vain omaa tilannettaan ja tarvettaan sillä hetkellä? Pitäisikö erilaisille käyttäjille tarjota mahdollisuus käyttää oman maailmankuvansa mukaista luokittelua? Tai luoda kokonaan oma luokittelunsa...

U-borg 400

Nostalgisia arkivalokuvia erään kaupungin 400-vuotiselta taipaleelta (kuvasto on tosin painottunut viimeisiin neljäänkymmeneen vuoteen...).

Kun mieheksi kasvat

Pienessä lapsessa on valmiina monta mahdollista tulevaisuutta (via Just).

Aineen vaihduntaa eli Edselin Dieetti

Nyt kun Wagner on ryhtynyt Viiviksi, pääsenkin esittämään tuon sian suuhun sopivaksi kuvittelemani tee-se-itse -teorian.

Isossa limsapullossa on ties kuinka monta sokeripalaa, joka terveystietoisille on kauhistus. Voisi kuitenkin kuvitella, että sokeri neutraloituu sen vasta-aineella eli suolalla. Pitää vaan laskea tieteellisesti, kuinka monta potaattisipsiä tarvitaan puolentoista litran kumoamiseen. Toisaalta suolakin on paha asia vaikkapa korkeasta verenpaineesta kärsivälle. Ei hätää silloinkaan, tönkkösilakoiden päälle tarpeeksi pepsiä, ja jo pumppu rauhoittuu.

Ameriikassa olisin näillä teorioilla jo enormously well-to-do.

Poikkeuksellisesti politiikkaa

Tämä menee jo pois vakioaiheistani ja hieman Henryn tai Kookoksen reviirille (Isosiskoa en tunnusta lukevani), mutta kommentoin kuitenkin. Arja Alho kuului eilen sanoneen, että pienipalkkaisilla naisilla on vähän puolestapuhujia. Saattaa olla, että hän tarkoitti muitakin asioita kuin pekkää palkkaa, mutta taitavat kyllä pienipalkkaisten miestenkin puolestapuhujat olla vähissä (ellei vähemmässä - Alhokaan kun ei näytä haluavan heitä muistaa).

Miesten palkat ehkä tulevat samalla kuntoon kuin naistenkin, mutta eikö silloin olisi syytä puhua pelkästään pienipalkkaisista työntekijöistä? Miespuoliset lastentarhanopettajat, kirjastovirkailijat, siivoojat tai vartijat kun eivät munistaan huolimatta taida olla työpaikoillaan mitenkään automaattisesti heti johtotehtävissä ja ylenemisputkessa.

Narahtaen A-olutpullo aukeaa (klik-psht)

Khiloun autenttista historiadokumentaatiota mukaillen kirjaan oman mielikuvani menneestä.

Erään oululaislukion oppilaiden suosikkiravintolat kevättalvella 1984:

1. Seurahuone
2. Lentävä lautanen
   
3. Nöömanni
4. Reidar
5. Rattori-Lupi
6. Kaarlenholvi
7. Otokari
8. Cafe Clementine
   
9. Haarikka
10. Botnia Pub
    

Itse en ollut tuolloin vielä rattorin tai kaarlen asiakkaaksi edes päässyt, oikeasti iäkkäämmäät tai muuten vaan vanhemman näköiset norssilaiset jo kylläkin.

Olutmerkkeihin lisäisin Lahden Sinisen. Ja amiraalipulloista piti päästä valikoimaan ne, joissa oli japanilaisamiraali Togon kuva. Vaan kuinka moni nykyteini kykenee ymmärtämään, että silloin lonkeroa oli vain yksi ainoa greipinmakuinen Gin Long Drink, ruskeassa 33 cl lasipullossa.

Jääkiekkoa vai jatkosotaa

Sedis kommentoi ansiokkaasti asioita joista en itse oikeasti tiedä mitään. Olen kuitenkin ilahtunut kuulemaan toisenlaisen mielipiteen muista tuuteista nykyisin tulevaan verrattuna. Suomi on hyvä puolustuspelissä vain jos on alusta alkaen altavastaajana. Jos ensin näytetään olevan voitolla, pääsee vastustaja pian jyräämään kuusi-nolla. Hopeaa on saatu ennen kuin lätkä keksittiin ja tappio on osattu selittää voitoksi jo silloin.

Sounds of Silence

Viikonloppuna epätavallinen ääni piti minut hereillä aamuviideltä. Ei, niin aikaisin kyseessä eivät olleet vielä kirkonkellot. Möykkääjät olivat luojan lintusia, päällimmäisenä ja tunnistettavimpana joukko rastaita. Myöhemmin kööriin liittyi lokkeja, mutta enimmäkseen bileitä piti epämääräinen retkue niitä kaikkein pienempiä ja harmaimpia. Fasaanit tuntuivat olevan hiljaa, vaikka päivisin ne jaksavat juhlia häitään ties monettako viikkoa.

Eipä tuo mitään, luontoa kun jopa siihenkin aikaan kuuntelee mieluummin kuin polttomoottoreita tai naapureita.

Puuha-Pe*****

Urheilevien mutta rivosuisten "roolimallien" edesottamuksista ollaan saarivaltakunnassa kovin huolissaan. Minua sen sijaan huvitti aamulla, kun paikallisen päiväkodin vieressä olevalta työmaalta kuului hyvin äänekäs ja vielä kolminkertainen p******.

Ehkä kaupunkisuunnitteluviraston pitäisi jatkossa kiinnittää huomiota pilttien suojeluun ja vaiheistaa rakennustyömaat niin että Bob the Builderin pimeä puoli ei pääse vaikuttamaan kasvavien kehitykseen.

Elekieltä

Kädet puhuu: "doin' a Lynndie" (via Just Sopivasti).

Uuden sukupolven valinta

Firman limuautomaatissa on cocista, asiakkaille tarjotaan Pepsiä. Kysymys herää siitä, kumpaa ryhmää arvostetaan enemmän ja kumpi on se todellinen assetti?

Touvit kiinni

Urho oli aamusella saapumassa kotisatamaansa Katajanokalle. Alkaakohan joillain nyt kesäloma...

Vilkku päälle ja pyöräilijän päälle

Ylensyönyt lehmä kääntyi Volvollaan Sörnäisten rantatieltä eteen. Kylläisyyskeskuksen häiriöt vaikuttanevat myös ajotaitoon...

Yhteistä omaisuutta

Keväthavaintoja: Kirsti Jaguarissa, Sipe Bemarissa, Juuso (tai Peltsi) Viiskulmassa ja Petja Jäppinen Akateemisen ikkunoita katselemassa. Silloin joskus kun Helsinki ei kuulunut arkielämään, olivat tuollaiset yksipuoliset kohtaamiset elämää suurempia. Nyt niihin on tottunut, vaikka ei samalle päivälle yleensä noin montaa ole osunut.